Friday, September 19, 2008
Perjantai 19.9.2008
Tänään on kauhea päivä. Särkylääkkeitä menee kaikkia sortteja, kankeus haittaa tekemistä - ulottuu myös sormiin. Hirveitä särkyjä kaikkialla, vaikeuksia liikkua särkyjen ja kankeuden tahden. Lyricaa normaalisti aamulla, ilta-annnos vielä ottamatta (kello on 18, ruoka pian valmistumassa).
Tuesday, September 16, 2008
Tiistai 16 syyskuuta
Eräänä päivänä polvi oli kuin tulessa, sen jälkeen kipua on tuskin huomannut. Jonain päivänä - kauan sitten - tuntui lähempänä puolta päivää, että kädet ja oikeastaan joka paikka tärisivät. Voisi johtua Lyricasta? Nämäkin oireet ovat jääneet pariin kertaan ja olleet aika vaisuja.
Pysyn tolkuissani kellonajoista, mutta olen tänään itkenyt aika tavalla. Taidan olla romahtamaisillani. Olen tehnyt hirveästi töitä monella saralla Jussin asioiden selvittämiseksi, mutta äiti ei tunnu sitä työtaakkaa ymmärtävän... töissäkin pitää käydä, ja huolehtia perheestä... itsestäänkin pitäisi... sovin juuri vakuutustarkastuksesta ja olen siitä hirveän hermostunut... tietää 500 km:n ajomatkaa edes takaisin... 1000 km taas... ei huvittaisi edes yöpyä äidillä, se keksii siitäkin jotain sanomista.
Kyllä pitäisi ymmärtää äitiä, ei hänelläkään helppoa ole... mutta ei nyt totisesti ole minullakaan, ja nyt alkaa tuntua, että olen aivan väsynyt joustamaan ja koko ajan pitämään huoltä toisista.
Eihän minun tästä pitänyt kirjoittaa.
Näyttää siltä että tarvitsen ehdottomasti muutaman päivän levon joka viikko. Viime viikolla tuli paiskituksi töitä ensin työviikon verran, sitten viikonloppu reissussa (sekin käy työstä), heti takaisin töihin ja vielä viikonloppu töitä päälle... tai kykenin enää lauantaina. Sunnuntaina en kyennyt ylös sängystä, ensimmäsitä kertaa taisin jäädä sänkyyn fibromyalgian takia koko päiväksi. Kammottavia särkyjä kaikissa mahdollisissa nivelissä koko kehossa, tai siltä se tuntui. Tyypillisesti taas mikään ei auttanut.
Kun se sitten loppui, se loppui asteittain niin että ensimmäisen "humauksen" huomasi ihan selvästi - yhtäkkiä vain kipu hellitti vähän, yhtä aikaa joka puolelta kehoa.
Seuraavana aamuna ja koko päivän vatsa oli niin sekaisin, että pelkäsin, etten selviä 100 km:n työmatkasta kunnialla. Lyricaan siirryttyä ei noita vatsaoireitakaan ole suuremmin ollut muuten, mutta näköjään ne saattaavat mennä käsi kädessä fibromkohtausten kanssa.
Sunnuntainen on tähänastisista kohtauksistani koko monen vuoden ajalta ehdottomasti pahin. Minulla on tunne, että uusi kohtaus vaanii koko ajan nurkan takana.
Pysyn tolkuissani kellonajoista, mutta olen tänään itkenyt aika tavalla. Taidan olla romahtamaisillani. Olen tehnyt hirveästi töitä monella saralla Jussin asioiden selvittämiseksi, mutta äiti ei tunnu sitä työtaakkaa ymmärtävän... töissäkin pitää käydä, ja huolehtia perheestä... itsestäänkin pitäisi... sovin juuri vakuutustarkastuksesta ja olen siitä hirveän hermostunut... tietää 500 km:n ajomatkaa edes takaisin... 1000 km taas... ei huvittaisi edes yöpyä äidillä, se keksii siitäkin jotain sanomista.
Kyllä pitäisi ymmärtää äitiä, ei hänelläkään helppoa ole... mutta ei nyt totisesti ole minullakaan, ja nyt alkaa tuntua, että olen aivan väsynyt joustamaan ja koko ajan pitämään huoltä toisista.
Eihän minun tästä pitänyt kirjoittaa.
Näyttää siltä että tarvitsen ehdottomasti muutaman päivän levon joka viikko. Viime viikolla tuli paiskituksi töitä ensin työviikon verran, sitten viikonloppu reissussa (sekin käy työstä), heti takaisin töihin ja vielä viikonloppu töitä päälle... tai kykenin enää lauantaina. Sunnuntaina en kyennyt ylös sängystä, ensimmäsitä kertaa taisin jäädä sänkyyn fibromyalgian takia koko päiväksi. Kammottavia särkyjä kaikissa mahdollisissa nivelissä koko kehossa, tai siltä se tuntui. Tyypillisesti taas mikään ei auttanut.
Kun se sitten loppui, se loppui asteittain niin että ensimmäisen "humauksen" huomasi ihan selvästi - yhtäkkiä vain kipu hellitti vähän, yhtä aikaa joka puolelta kehoa.
Seuraavana aamuna ja koko päivän vatsa oli niin sekaisin, että pelkäsin, etten selviä 100 km:n työmatkasta kunnialla. Lyricaan siirryttyä ei noita vatsaoireitakaan ole suuremmin ollut muuten, mutta näköjään ne saattaavat mennä käsi kädessä fibromkohtausten kanssa.
Sunnuntainen on tähänastisista kohtauksistani koko monen vuoden ajalta ehdottomasti pahin. Minulla on tunne, että uusi kohtaus vaanii koko ajan nurkan takana.
Monday, September 1, 2008
Syyskuun 1 päivä, maanantai
Iltaa kohti yltyvää repivää kipua polvessa ja siitä ylös päin reiden etu-/sivuosaa pitkin lonkkaan. Ottanut Lyrican normaalisti, sen lisäksi Cedlebraa ja Paracetamolia. Ei auta yhtään. Tämä vasemmassa jalassa. Oikeaan jalkaan sattuu etuvarpaan ja sitä seuraavan varpaan väliin. Istuminen tällä jalalla on todella hankalaa! Sattuu myös kävellessä, niin että välillä ei voi kävellä normaalisti, mikä on hirveän noloa.
Mutta mitään Lyrican sivuoireita ei ole. En aina kykene hahmottamaan aikaa ja kelloa, mutta luulisin, että se johtuu ennemminkin veljeni kuolemasta kuin Lyricasta.
Unikin on jäänyt vahiin. Fibromyalgian oireita on vain jäykkyys ja kankeus, ei ollenkaan kipuja - IHANAA. Onkohan niin, että fibrokivut ovat peittäneet alleen nämä polvi- / reisikivut, joita joku ehdotti iskiaaksi?
Mutta mitään Lyrican sivuoireita ei ole. En aina kykene hahmottamaan aikaa ja kelloa, mutta luulisin, että se johtuu ennemminkin veljeni kuolemasta kuin Lyricasta.
Unikin on jäänyt vahiin. Fibromyalgian oireita on vain jäykkyys ja kankeus, ei ollenkaan kipuja - IHANAA. Onkohan niin, että fibrokivut ovat peittäneet alleen nämä polvi- / reisikivut, joita joku ehdotti iskiaaksi?
Subscribe to:
Comments (Atom)
