lauantai 30 elokuuta illalla

Ottanut Lyrican noin tunti sitten. Nyt on nousemassa ukkonen. Hartioita puristaa, tuntuu epämiellyttävältä mutta ei silmittömän kipeältä niin kuin ennen Lyricaa. Kipua käsissä ja jaloissa, mutta paljon vähemmän kuin ennen Lyricaa (siis viime vuonna, ei ennen Lyricaa tänään). Tuntuu että kipu olisi yltymään päin, en tiedä.

Puhunut toista tuntia Jussin tyttöystävän kanssa. Terapeuttista, miutta raskasta kuitenkin.

Huvilakauden päättäjäiset, mutta en saa kiinni juhlatunnelmasta mitenkään. En varustanut mitään perheen kanssa juhlimista varten. Ei meistä kukaan.

lauantai 30 elokuuta

Eilen ajoin ehkä 600 km kotiin Virolahdelta, melkein 100 km matkasta moottooritietä joka oli klo 16 ja 17 välillä kuin hornan kattila ja pelkäsin henkeni puolesta vaikken ole ihan uuvatti autoilija. Matkallekin tuli pituutta kun rupesin Tuuloksessa uskomaan navigaattoria jonka sainkin toimimaan... ja joka väitti nopeimmaksi reitiksi reittiä Hämeenlinnan ja Tampereen kautta. Varmaan siellä saikin ajaa lujimpaa, mutta se ei ole minulle sopivin vaihtoehto! Olin aivan poikki ja kankea kotiin tultuani, mutta ei juuri kipuja, vaikka aamulla niitä olikin ollut paljon. Tänään olen kauttaaltaan kipeä ja kankea ja elimistö huutaa lepoa. Haluaisin edes yhtenä aamuna joskus saada nukkua niin pitkään kuin huvittaa, ettei tarvitsisi herätä johonkin tiettyyn kellonaikaan ja olla aina herätyskello soimassa. Luin lehdestä "Suomalainen unelma" -kirjoituskilpailusta, kirjoittaisinko sinne?

Perjantaina 29 elokuuta

Ajoin keskiviikkona 500 km Virolahdelle ja Haminaan. Meni ihan hyvin, vain loppupuolella matkaa käsiä rupesi särkemään niin että tarvitsin celebraa. Saattoi johtua säästä, joka muuttui huonommaksi. Kuka tietää...

Torstain kaytimme kaivamalla Jussin tärveltyneitä, nokisia tavaroita esille ja listaamalla niitä vakuutusyhtiötä varten. Tyhjensin myös täpöytäden jääkaapin , jonka ovi oli sulanut pois, ja joka oli ollut tyhjentämättä 3 viikkoa. Raskasta! Illalla kun lopetimme olin ihan puhki. Olimme unohtaneet syömisen ja kaikki. Ilalla oli vielä vieraita. Panin kengät jalkaan, että sain oltua, jalkapohjat olivat sietämättömän kipeät.

Tänä aamuna oli huono sää. Yölläkin oli satanut. Olin oikein kankea. Ajoin 500 km tai yli, reittiä joka vei moottoritielle joka oli kuin hornan kattila. 120 km / h on liikaa minulle, varsinkiin kun sitä jatuu ja jatkuu aina vaan....lähdin matkaan 10:40 ja olin perillä 20:30... Lisäksi ajoin Jussin autolla, mikä oli henkisestikin raskasta. Se kävi fyysisestikin raskaaksi, vaikka autossa on kaikenlaisia mukavuuksia - mutta istuin ei ole oikein minulle sopiva.

Nyt pitäisi nukkua, mutta tärisen kauttaaltaan, sellaista pientä vapinaa jota en pysty kontrolloimaan, enkä sen vuoksi saa unta. Kello on 0:06 ja otin Lyrican noin klo 21. Vapina alkoi joskus kotiin tultua, tai ainakaan en huomannut sitä aikaisemmin.

Sunnuntai elokuun 24 päivä

Pitkä päivä - aloitin jo aikaisin aamulla leipomisella. Koko päivä työntayteinen, jalkojen päällä suurimman osan ajasta. Aamu tavanomaisen kivulloinen ja jäykkä, myöhemmin ei mitään tuntemuksia paitsi polvi, jota aika ajoin vihloo sietämättömästi. Siihen ei tehoa mikään särkylääke. Kokeilin tukisidettä ja luulin aluksi, että se auttaa, mutta oli turha luulo. Huomenna pitää kokeilla jotain kylmägeeliä tai -suihketta.

Elokuun 22 päivän ilta

Pientä tärinää lihaksissa koko ajan. Ihan pientä, ei oikein edes näy ulos päin, mutta minä tunnen sen koko ajan. Lyrica noin klo 18, nyt 22:54, tärinää ollut jo pitkin iltaa.

Elokuun 22 päivä

Aamu tavanomaisen hirveä: kankeutta, särkyä - vaikka nukuin vähän pitempään. Sitten koko päivä ilman kipuja. Ajoin 200 km autolla, 2 taukoa. Kotiin tultua huimasi lievästi, kun astuin ulos autosta. Meni ohi nopeasti (olin myös hirveän uuvuksissa.) Tuollaista huimausta pitkien ajomatkojan jälkeen on ollut aina. Kivut eivät yltyneet edes illalla. Sää oli vaihteleva, paksuja mustia pilviä, sadetta enemmän tai vähemmän, auringonpaistetta, kovaa tuulta. Tänään tuntui etten reagoinut säähän mitenkään, ellei itkeskelyä oteta lukuun (varmaan itkisin veljeni takia muutenkin. Tänään tuntui varmaan samalta kuin kaksosista, jotain kosmista yksinäisyyden tunnetta kun toinen on pysyvästi poissa.

Torstai 21 elokuuta

Aamulla särkyjä, en muista enää... nyt illalla hirveitä särkyjä yläselässä ja käsivarsissa, ranteissa, sormissa... kirjoittanut kai "liikaa" (ei voi kirjoittaa tarpeeksikaan). Säryt yltyivät niin paljon illalla että perhe rupesi aprikoimaan muuttuuko sää taas vai mikä... celebraa, koetan pärjätä yön yli sillä. Ei mitään huimausta tai muuta outoa. Vain pelkkää särkyä, ei kyllä keskellä päivää. Aamua ja iltaa lukuun ottamatta ihan hyvä päivä!

Illalla elokuun 20 päivä

Infernaalista särkyä jaloissa. Ukkosmyrsky taitaa olla nousemassa. Kello on noin 22. Lyricasta 4 tuntia.

Elokuun 19 ja 20

Aloitin 2 x 300 mg Lyricaa tällä viikolla, maanantai-iltana. Nyt on keskiviikko. Aloitin alkuvuodesta 2 x 75 mg:sta, nyt on nostettu vähitellen. Kipua oli vieläkin aika lailla, joten lisättiin edelleen annosta, nyt maksimissa.

Lääkärini pyysi piptämään kirjaa tuntemuksista 2 kk:n ajan. Aloitan nyt.

Maanantai-iltana oli vääntävää päänsärkyä Lyrican ottamisen jälkeen (annoksen nosto). Samantapaista mutta kesti lyhyempään kuin Lyricaa aloittaessa.

Päänsärky kapselin ottamisen yhteydessä ei uusinut myöhemmillä kerroilla.

Eilen illalla nukkumaan mennessä tuntui kuin jalat olisivat keinuneet sängyssä. Ei mikään huolestuttava tunne, pää tuntui selvältä joka tapauksessa..

Tänään illalla ennen kaoselin ottamista hervotonta särkyä jaloissa ja polvitaipeissa, meni ohi kun kapselin ottamisesta oli kulunut jonkin aikaa. Nyt tätä kirjoittaessa sormien nivelet tuntuvat älyttömän kipeiltä, mutta toisaalta olen kirjoittanut paljon päivän mittaan. Särky on kipunoivaa ja tekee kovasti mieli olla kirjoittamatta. . Särky tuntuu enemmän jos ei kirjoita...