Ajoin keskiviikkona 500 km Virolahdelle ja Haminaan. Meni ihan hyvin, vain loppupuolella matkaa käsiä rupesi särkemään niin että tarvitsin celebraa. Saattoi johtua säästä, joka muuttui huonommaksi. Kuka tietää...
Torstain kaytimme kaivamalla Jussin tärveltyneitä, nokisia tavaroita esille ja listaamalla niitä vakuutusyhtiötä varten. Tyhjensin myös täpöytäden jääkaapin , jonka ovi oli sulanut pois, ja joka oli ollut tyhjentämättä 3 viikkoa. Raskasta! Illalla kun lopetimme olin ihan puhki. Olimme unohtaneet syömisen ja kaikki. Ilalla oli vielä vieraita. Panin kengät jalkaan, että sain oltua, jalkapohjat olivat sietämättömän kipeät.
Tänä aamuna oli huono sää. Yölläkin oli satanut. Olin oikein kankea. Ajoin 500 km tai yli, reittiä joka vei moottoritielle joka oli kuin hornan kattila. 120 km / h on liikaa minulle, varsinkiin kun sitä jatuu ja jatkuu aina vaan....lähdin matkaan 10:40 ja olin perillä 20:30... Lisäksi ajoin Jussin autolla, mikä oli henkisestikin raskasta. Se kävi fyysisestikin raskaaksi, vaikka autossa on kaikenlaisia mukavuuksia - mutta istuin ei ole oikein minulle sopiva.
Nyt pitäisi nukkua, mutta tärisen kauttaaltaan, sellaista pientä vapinaa jota en pysty kontrolloimaan, enkä sen vuoksi saa unta. Kello on 0:06 ja otin Lyrican noin klo 21. Vapina alkoi joskus kotiin tultua, tai ainakaan en huomannut sitä aikaisemmin.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment