Tuesday, January 20, 2009

Tiistai 20. tammikuuta 2009

Eilen meni koko kroppa ja varsinkin jalat kankeiksi ja kipeiksi. Kävelin 15-minuuttisen ruokatunnilla, mutta taisi suurin syy kyllä olla lumisade. Sama kankeus oli vain pahentunut yön aikana, aamulla myöhästyin 1/2 tuntia vaikka ajoin ylinopeutta lähes koko matkan. Myöhästyminen tuli siitä, kun oli hankala tehdä aamiaista, vaikkei siinä nyt niin ihmeitä tekemisiä ollut, mutta kun esim. lasin ottaminen kaapista on jo taidonnäyte - ettei se putoa käsistä, ja että ylipäätään saa käden nousemaan, jne.... Pakko oli peseytyäkin, kun olin ihan hiessä. Ja vaatteiden pukeminen ei meinannut onnistua ollenkaan. Heräsinkin jo ennen kuutta, ettei voi syyttää sitäkään... no kun ei kykene niin ei kykene.

Tänään on taas epävakaista, on luvattu lumisadettakin. Olen kipeä ja valtavan kankea. Olen juuri tullut ulkoa 15-minuuttiselta kävelylenkiltäni, joka venähti 20-minuuttiseksi. Kykenin tosin kävelemään pidemmän matkan kuin aikaisemmin, mutta kankein ja kipein jaloin.

Olin eilen jalkahoitajalla, jaloissa oli paljon kovettumia. Ja olivat kuivat, varpaan päät halkeilleet.... ja nyt kun olen kerrankin oikein rasvannut niitä urakalla! Muukin iho tuntuu olevan kuin paperia, ei ole mitään määrää sillä, miten paljon voiteita se imee. Niin kasvot kuin muukin kroppa. Puhdistusaineet ovat kosteuttavia ja niin mietoja, että etenkään kasvojenpuhdistusemulsiosta en ole varma, puhdistaako se enää edes mitään :D .

Silmiin kehotti silmälääkäri laittamaan kosteuttavia tippoja.

Kuitenkin juonkin päivittäin mielestäni tarpeeksi. Kotona on vesipullo, töissä iso vesimuki työpisteessä. Kofeiinia sisältävien diureettien niin kuin kahvin, teen, colajuomien jne kanssa juon vettä.

Silti tuntuu kuin kuivuisin kokonaan. Kortisoniko kuivattanee? Onneksi siinä tapauksessa nyt menee kortisonia enää hengitettynä keuhkoihin ja kortisoni-antibioottitippoja silmiin, silmätulehdukseen (joka varmaan tuli Jussin palaneen talon tonkimisesta).

Kuivuutta, kankeutta ja kipua tänään.

Thursday, January 8, 2009

Tammikuun 8., 2009

Brain fog on kauhistuttava asia. Sitä ei aina edes tajua.... että mistä on kysymys. Sanat vain menevät hukkaan, ajatukset eivät toimi, tai sanoo jotain ihan muuta kuin mitä on ajatellut sanoa.

Lyrican myötä näkyy tulleen kivuttomuus, paljon suuremmassa määrin kuin aiemmilla turruttimilla. Nyt sen sijaan on vaikea tietää, milloin on menossa "kohtaus" kun kipuja ei ole, mutta muuten oireilee - tavarat putoilevat, ajatus ei kulje, on outo paha olo - ja sitten rupeaakin satamaan lunta, mistä tietää, että kaikki on johtunut fibromyalgiasta -ennen sen tunnisti kivusta. Tia tulee kipuja jonkin verran, mutta nyt ne yleensä todella saa pois celebralla.

Hirveä painonnousu nyt kun vielä jouduin syömään kortisonia astmaan enkä jaksanut paneutua painon tarkkailuun. Kortisonin lopettamisesta on jo viikko, ja vieläkin ovat jalat turvoksissa. Lyrica aiheutti kolossaalisen painonnousun - ja samaa ovat sanoneet muutkin. Nyt pitäisi saada kaikki taas pois. Ei auta kuin aloitaa alusta, ja kun Acomplia vedettiin markkinoilta niin ilmeisesti omin voimin.

Olen jo kahtena päivänä päässyt ruokatunnilla 15 min. kävelylle. Eilinen sujui niin vaivoin että ehdin huolestua (olenko nyt näin huonossa kunnossa?) . Päälle tuli vielä astmakohtaus. Illalla kuntopyörää 20 min meni ilman astmakohtausta.

Tänään kävelin samassa ajassa 30 % pitemmän matkan, ilman astmakohtausta. Päivät ovat niin erilaisia, ja tänään pitää iloita tästä. Tosin eilinen oli vaikea myös fibromyalgian suhteen, liikunnasta seurasi kankeutta. Lihakset menivät niin jumiin, että tärisin koko illan.