Elokuun 22 päivä

Aamu tavanomaisen hirveä: kankeutta, särkyä - vaikka nukuin vähän pitempään. Sitten koko päivä ilman kipuja. Ajoin 200 km autolla, 2 taukoa. Kotiin tultua huimasi lievästi, kun astuin ulos autosta. Meni ohi nopeasti (olin myös hirveän uuvuksissa.) Tuollaista huimausta pitkien ajomatkojan jälkeen on ollut aina. Kivut eivät yltyneet edes illalla. Sää oli vaihteleva, paksuja mustia pilviä, sadetta enemmän tai vähemmän, auringonpaistetta, kovaa tuulta. Tänään tuntui etten reagoinut säähän mitenkään, ellei itkeskelyä oteta lukuun (varmaan itkisin veljeni takia muutenkin. Tänään tuntui varmaan samalta kuin kaksosista, jotain kosmista yksinäisyyden tunnetta kun toinen on pysyvästi poissa.