Eilen illalla unohdin Lyrican. Jotenkin illalla ajatus katkesi, puuhasin koko illan lasten kanssa, läksyjä, kokeita, kaikkea...

Yöllä tuntui kuin raastava kipu olisi ruvennut ryömimään ihon alle... nivelet joutuivat puristuksiin ja väännetyiksi, lihaksissa räjähtelivät nauloilla täytetyt auringot... mietin että sellaistahan se oli ollut koko ajan ennen Lyricaa...

Koska olin tuntenut tulevani kipeäksi, olin ottanut muut särkylääkkeet... niistä ei ilman Lyricaa tuntunut olevan mitään apua.

Mietin miten olin aikaisemmin kestänyt noita kipuja melkein tauotta tulematta hulluksi tai ilman että ne veivät minulta hengen... karmea ajatus mutta sitä varmaan tottuu kaikkeen? Tai sitten, voihan olla että tämä FM nyt vain tulee pahemmaksi, tai että nyt on vain oikein erityisen huono jakso.

Söin Lyrican heti kun älysin. Sen jälkeen pystyin nukkumaan, mutta siitä ei enää ollut paljon apua. Oudosti aamulla oli todella voipunut olo, kuin olisi juossut maratonin... ei ihan niin.... mutta sine päin. En lähtenyt töihin.

Tänään päivällä makasin lämpimissä vaatteissa sängyllä torkkupeiton alla - vaatteet olivat pehmeät eivätkä puristaneet... makasin ihan liikkumatta, ettei rupeaisi sattumaan kovin paljon... sitten tuli astmaongelmia ja oli pakko nousta pystyyn.... hengittäminen sattui kylkiin, selkä oli kipeä, olo oli heti kuin jyrän alle jääneellä... Haluaisin palata takaisin normaaliin elämään. Koetan aloittaa nukkumalla niin pitkään kuin mahdollista. Pitää mennä aikaisin nukkumaan.